Suomen talvimatkailun suurin trendi ei ole enää pelkkä revontulien bongaaminen kaukoputkella – yhä useampi lomalainen haluaa nukkua lasikaton alla ja katsoa taivasta suoraan sängystä käsin, ja lasi-iglut ovat tähän tarpeeseen syntynyt majoitusmuoto. Tämä artikkeli käy läpi, mitä lasi-iglu tai muu erikoismajoitus Suomessa oikeasti tarkoittaa, mistä niitä löytyy, paljonko yö maksaa ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen varausta.
Mikä lasi-iglu oikeastaan on
Lasi-iglu on lämmitetty, yleensä puolipallon tai kuution muotoinen mökki, jonka katto tai koko yläosa on läpinäkyvää lasia tai akryylia. Ideana on, että vieras voi katsoa revontulia tai tähtitaivasta lämpimästä sängystä ilman, että pakkanen pääsee iholle. Ensimmäiset kaupalliset lasi-iglut rakennettiin Suomeen 1990-luvun lopulla, ja Kakslauttasen Arctic Resort Saariselällä oli asiassa edelläkävijä – konsepti levisi sieltä nopeasti muualle Lappiin ja myöhemmin myös Kainuuseen ja Koillismaalle.
Tekninen toteutus vaihtelee paljon talosta toiseen. Osassa iglu-yksiköitä lasi on erikoislämmitettyä, ettei se huurru sisäpuolelta, osassa taas ratkaisu on yksinkertaisempi ja huurtumista estetään ilmastoinnilla. Tämä ero näkyy suoraan hinnassa: teknisesti kehittyneempi lasi-iglu, jossa on esimerkiksi oma kylpyhuone ja sauna, maksaa helposti 400–900 euroa yöltä, kun taas yksinkertaisempi, yhteiskäytössä olevin saniteettitiloin varustettu iglu voi löytyä 150–250 eurolla.
Muut erikoismajoitusmuodot lasi-iglun rinnalla
Lasi-iglu ei ole ainoa tapa kokea jotain tavallisesta hotellihuoneesta poikkeavaa. Suomesta löytyy nykyään lumihotelleja (esimerkiksi Kemin LumiLinna, joka rakennetaan uudestaan joka talvi marras-joulukuun vaihteessa), puumajoja puiden latvustossa, entisistä paloasemista tai vankiloista muutettuja design-hotelleja sekä perinteisiä kartanohotelleja, jotka tarjoavat oman historiallisen jännitteensä.
Erikoismajoitusta yhdistää yksi asia: vieras ei osta pelkkää yöpymistä, vaan kokemuksen. Tämä näkyy myös hinnoittelussa – kartanohotellissa maksat historiasta ja tunnelmasta, lasi-iglussa revontulinäkymästä ja teknisestä toteutuksesta.
Milloin ja mistä lasi-iglu kannattaa varata
Revontulikausi Suomen Lapissa ajoittuu syyskuun lopusta huhtikuun alkuun, mutta parhaat havainnot tehdään yleensä syys-lokakuussa ja helmi-maaliskuussa, kun yöt ovat pimeitä mutta säät suhteellisen vakaita. Joulukuu on suosituin ja kalleimpin varauskuukausi, koska moni yhdistää lasi-iglu-yön joululomaan – silloin hinnat voivat olla 30–50 % korkeammat kuin tammikuussa.
Lapin majoituksesta hiihtolomalla kannattaa lukea tarkemmin, jos suunnittelet reissua helmi-maaliskuulle – hiihtolomaviikot Saariselällä, Levillä ja Ylläksellä ovat lähes yhtä kysyttyjä kuin joulu, ja lasi-iglut varataan usein täyteen jo 6–8 kuukautta etukäteen.
Käytännön esimerkki: perhe, joka varaa Kakslauttasen-tyyppisen lasi-iglun tammikuun keskiviikoksi noin kolme kuukautta etukäteen, maksaa tyypillisesti selvästi vähemmän kuin sama perhe, joka yrittää löytää vapaan iglun joulun ja uudenvuoden väliselle ajalle viikkoa ennen saapumista – silloin vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti enää ole, tai hinta on moninkertainen. Sesonkihintojen vaihtelusta kannattaa ottaa selvää ennen kuin lyö päivämäärän lukkoon.
Yleisimmät virheet lasi-igluja varatessa
Kokenut Lappi-matkaaja tunnistaa muutaman toistuvan sudenkuopan:
Revontulten varmistuksen odottaminen liian sitovana lupauksena. Mikään hotelli ei voi taata revontulia tietylle yölle – ne ovat luonnonilmiö, ei palvelu. Osa taloista tarjoaa ”revontulitakuun”, joka tarkoittaa käytännössä ilmaista lisäyötä tai hyvitystä, jos tulia ei näy, mutta lue ehdot tarkasti ennen varausta.
Pilvisyyden unohtaminen. Lasi-iglu on hyödytön, jos taivas on pilvessä koko yön – tämä koskee erityisesti rannikon läheisiä kohteita, joissa pilvisyys on sisämaata yleisempää. Sisämaan kohteet kuten Inari ja Saariselkä ovat tässä suhteessa usein parempia kuin esimerkiksi Kemi.
Liian pienen budjetin varaaminen viime tingassa. Moni yrittää löytää halvan lasi-iglun samalta viikolta kuin lähtö, vaikka suosituimmat yksiköt myydään loppuun kuukausia etukäteen. Jos budjetti on tiukka, kannattaa harkita tavallista huonetta, josta on näköala tai jossa on oma terassi revontulten katseluun – tämä on usein murto-osa lasi-iglun hinnasta.
Mitä lasi-iglu-yöltä kannattaa oikeasti odottaa
Yleinen väärinkäsitys on, että lasi-iglu on täysi ylellisyyssviitti. Todellisuudessa moni perusiglu on tilaltaan pieni, noin 20–25 neliötä, ja siinä on kaksoisvuode, pieni pöytä ja joskus minibar – ei suurta oleskelutilaa. Ylelliset ”luksusiglut” tai erilliset ”aurora cabinit” ovat oma, kalliimpi tuoteryhmänsä, jossa saattaa olla oma poreallas tai savusauna, mutta niistä ei kannata olettaa saman hintaluokan olevan vakio kaikkialla.
Toinen yleinen myytti on, että lasi-iglussa ei voi nukkua, koska valo häikäisee. Käytännössä useimmissa igluissa on sähköisesti himmennettävä katto tai verho, jonka voi sulkea päivänvalon ajaksi ja avata yöksi – tämä kannattaa kuitenkin tarkistaa etukäteen, sillä kaikissa halvemmissa versioissa tätä ominaisuutta ei ole.
UKK
Onko lasi-iglu lämmin ympäri vuoden?
Kyllä, lasi-iglut ovat lämmitettyjä ja käytössä myös kesällä, jolloin niistä voi ihailla esimerkiksi yötöntä yötä tai tähtitaivasta ilman revontulia. Kesäkauden hinnat ovat yleensä 20–40 % talvea alhaisemmat.
Kannattaako lasi-iglu varata suoraan hotellilta vai varauskanavan kautta?
Molemmat toimivat, mutta suosituimmat lasi-iglut myydään loppuun nopeasti riippumatta kanavasta. Kannattaa varmistaa peruutusehdot tarkasti, sillä moni lasi-igluvaraus on ei-peruutettavissa tai osittain maksettava jo varausvaiheessa.
Voiko lasi-iglussa yöpyä pienen lapsen kanssa?
Useimmat lasi-iglut on suunniteltu kahdelle aikuiselle, mutta osassa kohteista on saatavilla perheversioita lisävuoteella. Tämä kannattaa varmistaa suoraan majoittajalta ennen varausta, koska tilaa on usein hyvin rajallisesti.
Yhteenveto
Lasi-iglu tai muu erikoismajoitus on Suomessa investointi kokemukseen, ei pelkkään yöpymiseen, ja siksi hintahaitari on poikkeuksellisen leveä – 150 eurosta lähes tuhanteen euroon yöltä riippuen sijainnista, varustelusta ja ajankohdasta. Paras tulos syntyy, kun varaa hyvissä ajoin, valitsee sisämaan kohteen pilvisyyden vuoksi ja tarkistaa etukäteen, mitä ”revontulitakuu” tai huoneen pimennysominaisuudet oikeasti tarkoittavat kyseisessä kohteessa.